Töissä tänää oli harvinaisen rauhallinen lauantai... väreilyä puhelinlankoja pitkin pariinkin kaupunkiin... miten meijän toimitusjohtaja onkin valinnu niin vapaamielistä porukkaa tiimiinsä.. hihihihii ei siitä sen enempää... Mut kuiteskin sen verran että kun meidän asiakkaalle oli luvattu toimittaa petauspatja 120cm toisesta kaupungista matkahuollolla perjantaina... se tuli perjantaina. Meijän varastomies nappas sen ja laitto mun viereen ja leikillään nauro et hei... eihän tää oo 120cm vaan 140cm... myö hihitettiin et älä viitti... oonhan miä sentäs 165cm pitkä... ja kaikkee naurettiin, mut korostan et ihan leikillää... tänää asiakas tuli hakemaan petariaan ja oli tyytyväinen nopeaan toimitukseen. Vähän ennen sulkemisaikaa asiakas soitti et se petari minkä hän haki oli tod. 140cm eikä 120... no ei siinä mitään miä soitin toisen kaupungin kauppaan, sinne mistä se oli lähetetty. Ne oli tosi pahoillaan ja sano et laittaa oikeen petarin tuleen heti maanantaiaamuna.... soitin jostain syystä hetken päästä uudestaan samaan liikkeeseen ja ne sano et arvaa mitä... se petari mikä meille tuli oli heidän asiakkaalle tilattu taas toisesta kaupungista ja sekin odotteli nyt kärsimättömästi omaansa!!!!!!!!! hihihihi miten myö tällee sekoillaan...

Ohjaajakin käväsi... mulla oli just asiakkaita mut se siihen väliin huikkas et vappupäivänä olis tilaisuus sen aattopäivän lisäks jos kiinnostaa.. olis ihan isompi kuvausryhmä paikalla silloin! Tottakai kiinnostaa, huikkasin, vähän konseptit sekos sen jälkeen mut aaah.... lisää keikkaa jes! Vähän jännitti tilanne kotona, miten miä tänkin taas selitän... Mies on nyt siihen vappuaattoon jo asennoitunu, mut kun kerroin et vappupäivänä olis taas keikkaa ni riitahan siitä kehitty... pelottaa sitä kuulemma mihin tää kaikki johtaa. Ehdotin tapaamista ohjaajan kanssa, näkis ite miten hyvästä tyypistä on kyse ja siihen se suostu. Sanoin sille et tähän vois asennoituu niin että miä olen opiskelija ja onnenpotkuna saan ihan ilmasta koulutusta.... Kyl se sen vielä ymmärtää älkää huoliko!

Ja kun miä olen kertonu ylimalkaisesti teille niistä mun vakkarilemppariasiakkaista... yks sellanen tosi ihana ihminen, joka on useesti antanu ymmärtää kirjaimellisesti olevansa mun privaattiasiakas, on nyt siis liittyny tavallaan meijän sukuun, eli mun miehen veljen kanssa ne  on löytäny toisensa!!!!!!!!!!!  Ja toinen pariskunta, vakkareita nekin, on muuttanu naapuriin!