En miä ihan näin kiireinen ole... että oikein viikon välein nippanappa ehtii postata... en vaan ole malttanu oleen sisällä... tätä ei tainnu kukaan sammakkomiäs osata ennustaa, enkä minäkään... nimittäin että kesäkuussa hellettä piisaa ja aurinkoa. Miä olen palellu koko viime talven niin vsti, enkä nyt ole pariin päivään palellu... mahtavaa!

Viikon alussa pesin tyttären kanssa mattoja, meillä oli urakkana tosin kaks mattoa per päivä, joten mistään rehkimisestä ei ollu kyse. Olisinhan miä pessy enemmänkin, mut kun niitä on sit niin vaikea pihalla kuivattaa, mies kun ei ole saanu aikaseks väsätä semmosta telinettä.

Keskiviikon vietin dokkarin parissa, siel tapahtumapaikkakunnalla oli yks rekrytointitilaisuus. Mentii paikalle radiosta kuullun uutisen perusteella, sinne tuli ylen uutisväkeäkin, mukavaa porukkaa, käytii yhdessä kahvillakin. Päivä venähti pitkäksi, kuvattiin sitä Paavoakin. Kotimatkalla sitten otin puheeksi tilanteen kotona. Mies kun ei vieläkään oikeen jaksa asiaa sulattaa. Ohjaaja sano ymmärtävänsä. Sanoin haluavani olla mukana, mutten yhtä tiiviisti kuin tähän asti. Pakko niitä kotitöitäkin on joskus tehä ja perheen kanssa olla, on nuo lapsetkin asiasta maininneet. Tyttö sano et hänest on ihan kiva et äiti tekee telkkariin ohjelmaa, mut toisaalta ei niin kiva kun en koskaan ole kotona. Ja oikeisiin töihin mulle voi kuitenkin aina soittaa, mut dokkaria tehdessä ei edes sitä. Paha mieli mulla on asian takia vähän ollu. Vinttihän se jo huomaskin asian, että multa alko virta loppuun, se taitaa olla sitten melkosen upea ihminen...kysykää vaikka Tinkalta!

 Kerronko teille salaisuuden? Taidanpa kertoa... musta on alkanu tuntuun et se ohjaaja on ihastunu minuu!! Tosi noloo kun se on niin vanhakin, tunne on todellakin ykspuolinen... vaik se sano ymmärtävänsä että haluun vähän huilata, ni ärsyttävästi se rupes kuitenkin ruikuttaan.. sanoin sille että tää ei tarkota että tää oli tässä ja täts it, vaan että kuljen mukana silloin tällöin. Ja kun sitten torstaina oltii siellä asuntomessualueella, (se ei vielä tällä kertaa ollukkaa se rikkaiden ranta, sinne mennää myöhemmin) siitä asiasta ei enää puhuttu. Meillä oli aivan mahtava päivä, kuvaukset meni putkeen ja miä sain aivan uskomattomasti kehuja, koko mein tiimi sai. Sain häärätä kuvaussihteerinä ja esittää omia näkemyksiä ja arvatkaa kun tuntu hienolta kun joku aina sano että, vitsi, hyvä pointti, noin tehdään!!!!!!! Tuo tuntuu nyt siltä hommalta mitä haluan tulevaisuudessa tehdä, ehdottomasti! Vaik aamul oli herätys jo puol neljältä ja takasin olin kotona illalla puol kahdeksalta, ni ei edes väsyttäny, aika kulu kuin siivillä! Ton homman tilas yks suuri rakennusfirma, ja ne oli tosi tyytyväisen oloisia, päivä poiki heti uusia tilauksia. Firman edustaja muiden muassa kehu meidän saumatonta yhteistyötä. Meil oli toinenkin kuvaaja mukana, ja vaik tapasin sen ekaa kertaa, ni myö oltii heti samalla aaltopituudella, sillai et jokainen ties täsmälleen mitä tehdään ja samoin fiiliksin, oikeesti! Kun sitte illalla oltii takas, ni ohjaaja kysy et mikä kiinnostaa enemmän, tänpäivänen vai dokkarinteko, ni sanoin saman tien että tän päivän perusteella ehdottomasti tämä! Se dokkarinteko on vähä semmosta brassailua, tai jotain.. rupes vähän ärsyttämään, kun käytiin Espoossa syömässä, ni siel oli semmonen tosi puhelias kokki, joka kysy et ootteko työkin rakentamassa täällä, ni ohjaaja sano, et eikun ollaa tv kakkosen dokumenttiprojektista!!!! Videli, eihän se siihen liittyny mitenkään...  no ei se tietty ollu mikää iso pointti, mut silti! Joka tapauksessa keskiviikkona tapahtuu taas dokkarin puitteissa, eli sinne sitten sitä tekemään, ja ihan hyvällä mielin.. kai...