Työpäivä oli tynkä tänää. Pääsin jo neljältä, että kerkisin lasten koulun vanhempainiltaan. Mietin pääni puhki miten jakautuisin kahtia, mutta päätin tämän iän kynnyksellä olla sen enempää lisääntymättä ja keskityin Mutantin luokan kuulumisiin. Eipä siellä kummosia ollu, opettaja valitteli luokan syömättömyyttä. Olen kyllä huomannu jääkaapin tyhjentyvän iltaanmennessä aina, joten nälkäsiä nuo ovat, ainakin poika. Aina. Vaan on se pitkäkin. Miä olen auttamattomasti jääny pätkäksi, se on minuu melkein päätä pidempi jo. Miirumaaru venyy sekin vauhdilla. Samoja, 150cm vaatteita jo käytetään, tai käytin, ennenkuin paisuin kesän aikana.

Sovin pikaisesti vanhempainvarttiajat molempien opettajien kanssa ja hilppasin kauppaan. Siellä kassaneiti imarteli minuu ihan kympillä. Kun sanoin tulevani vanhempainillasta ni se katto minuu oikeesti äimänä ja kysy että onko mulla muka tosiaankin jo kouluikäinen lapsi. Häkellyin itekki ja sanoin niitä olevan jo kaksi, joista toinen käypi jo ala-asteen kuudetta luokkaa ja nuorempikin on neljännellä. Se puisteli päätään ja sano kuvitelleensa mun olevan kovin nuori, kun ei itseäänkään pidä vielä vanhana, vaikka sillä onkin jo kaikki lapset yli kahdenkymmenen. Ihan kiva. On mulle joskus joku sanonu, että näytän nuoremmalta kuin olen, muttei sentäs noin pahasti liioitellu.

Nyt nukuttaa! Hyvää yötä kaikille!