Tää blogimaailma on, kuten moneen kertaan todettukin, aivan käsittämättömän kaunis paikka. Ihmiset tsemppaa ja komppaa toisiaan kympillä, ihan eri tavalla kuin irl. Vapaammin ja täydestä sydämestä. Nyt on Mama vuorostaan täpinöissään työhaastattelun takia! Onnea vielä tulevaan koitokseen täältä toivotan!

Eilen Tirppa soitti hämmentyneenä. Sanoi saaneensa pomolta tekstiviestin, jossa kyseltiin onko Tirpalla tai mulla auto lainassa. Ei kuulemma ollu omalla paikallaan kaupan pihalla. Joku vaan oli tienny sille kertoa. Hmm. No ei ollu auto lainassa kummallakaan. Puhelun kuluessa munkin kännykkä piippas merkiksi viestistä. Nyt pomo kysy multa, oonko lainannu autoa vai onko Viikinki. Vastasin, ettei ole mulla auto ja Viikingistä en tiedä. Saman tien se soitti vielä ja kysyi onko mulla Viikingin puhelinnumeroa. Mulla??

Tänää kävi ilmi, että Viikinki sitä oli lainannu muuttohommiinsa. Eikä ollu halunnu pomoa vaivata vapaapäivänänsä.

Muutenkin on taas töissä kireetä. Viikinki on ihan loppu. Sanoi pettyneensä pahemman kerran pomon käytökseen. Oli luullu sen olevan mukava ja reilu. Sillä on muutamia ärsyttävyyksiä joihin myö muut ollaa jo vuosien aikana totuttu. Tai totuttu ja totuttu. Pahinta on se, ettei se ikinä pysty mitää kritiikkiä antamaan asianomaiselle itselleen, vaan kertoo sen muille. No se siitä. En ala noista asioista avautuun täällä tän enempää. Ja sitä paitsi, ei paljo enää nappaa, kaks työpäivää jäljellä!!!! Jess!

Tai siitä vielä että. Tirpalla on menossa oma parisuhdekriisinsä. On avautunu siitä mulle paljon. Tänää se oli surullinen, kun tajus, ettei noita asioita voi enää puida päivittäin mun kanssa. Toivottavasti meijän ystävyys säilyy tulevista kiireistä huolimatta. Tuntuu pahalta. Rakas ihminen , joka lähes päivittäin on kuulunu mun elämään, ei olekkaa kohta enää lähellä. Ainut miinuspuoli työpaikan vaihtamisessa minkä nyt tähän hätään keksin.

Mukavaa viikonalkua kaikille!