Nyt vihdoin sain tietoa tulevasta. Kyllä sitä tietoa on jo odotettukin!

Maanantai-aamuna varhain on lähtö kohti Vanajanlinnaa. Kuulemma siistit vaatteet jo lähtöpäivänä pitää olla päällä. Ulkoilua on jonkin verran, joten ulkoiluvaatteetkin pitää ottaa mukaan. Tiistaina on juhlaillallinen, taas vielä siistimpää vaatetta päälle. No jo on! Koska uuden työn aloitusajankohtaa on koko ajan verhonnut suuri salaperäisyys, uskaltauduin kysymään, että joko ensi viikon loppupuolen työkuvioista saa kysyä. Paluu Hämeenlinnasta on keskiviikkona ja torstaina kuulemma osa porukasta jää rakennukselle töihin ja osa lähtee harjoittelemaan Vantaalle. Vantaalle! Sitä kuka lähtee ja kuka jää ei tiedä vielä. Onneksi lapset on siellä Espanjassa, niistä ei ole huolta, mutta entäs Nappula? Jos mies joutuu olla joka yö ja päivä töissä koko alkuviikon, on Nappulalla tiedossa ikäviä päiviä. Naapureita ei voi pyytää avuksi, ne kun pelkää tuota meidän suurta petoa. Hmm.

Pikainen silmäys vaatehuoneeseen kertoi, että kauppaan on lähdettävä. Siistit vaatteet! On mulla paljon siistejä vaatteita, ostettuna keväällä. Siellä ne lojuu hyllyillä, saa lojua edelleenkin. Päälle ne ei varmasti mahdu. Hmm.

Nyt alkoi jännitys. En ole tupakkia poltellu koko viikossa. Vaan äskenpä poltin. Ehkä eniten harmittaa maanantaissa se, etten ole lapsia reissuun lähettämässä. Toivottavasti mummo tai joku hakisi lapset jo hyvissä ajoin pois kotoa jännittämästä. Ne kun aina tuppaa keskenään jännittäessä kähisemään. Hmm.

Ohjaajakin soitteli äsken. Kysyi voinko lähteä Lappeenrantaan samantien. No en! Enkä huomennakaan! Tai huomenna olisi ollut keikka Kouvolaan. Jääpi menemättä. Nyt on keskityttävä olennaisempaan.

Mukavaa perjantaita! Perjantaita? Missä välissä tää viikko on perjantaihin livahtanu!