Vatsassa on outo tunne. Kuvottaa ja kouristaa. Onneksi on vapaa päivä. Toisaalta hommia olisi tässä rytöpesässä paljon, toivottavasti ei mene potiessa koko päivää.  Vessassa saan vierailla vähän väliä.

Töissä olen saanut kokea onnistumisia nyt jo joka päivä. Yllättävän vähän, jos ollenkaan, olen kohdannut sukupuolirasismia asiakkaiden taholta. Olin ennakkoon hiukan pelännyt kohtaavani negatiivisia asenteita, koska ala on yleisesti miespainotteinen. Meidän firmassa on miehiä ja naisia suunnilleen yhtä paljon. Yllättäen päälliköinä  on sama määrä miehiä ja naisia. Ja millaisia naisia! Peittoavat miehet mennen tullen! Toisaalta naisen asema ei edelleenkään ole helppo työelämässä. On selvää, että naisten harteilla lepää vastuu lapsista ja vielä kotitöistäkin. Siinä suhteessa minä olen päässyt helpolla. Lapset tuli (onneksi) tehtyä nuorena ja kotona mieskin osallistuu lasten koulukyyteihin ja ruoanlaittoon. Remonttien ohella.

Tirppakin on jo lähtenyt lomille entisestä paikasta. Perjantaina oli viimeinen työpäivä eikä toimitusjohtaja ollut noteerannut asiaa millään lailla.Vaikka oli paikalla häärännyt. Ei mitään kiitosta kuluneesta viidestä vuodesta. Tirppa oli syystäkin pettynyt. Minuahan tuo mies silmät vetisinä ja nieleskellen kiitteli ja pyyteli lupaa ottaa tarvittaessa yhteyttä. Toisaalta tilanne oli silloin toinen. Säästyipähän ikävältä irtisanomiselta. Nyt sinne on varastoon palkattu uusi työntekijä ja Viikinki keskittyy pääasiassa myyntiin. 

Tirppa kertoi, että konsernilta oli tullut gallup-kysely myymäläpäälliköistä lähtöä edeltävänä päivänä. Myymis ei ollut millään meinannut antaa Tirpan osallistua kyselyyn. Tirppa oli kuitenkin ollut itsepintainen ja täyttänyt lomakkeen erittäin rehellisesti. Hih. Tosin gallupin palautus oli sitten vähän kyseenalainen juttu. Myymis oli itse välttämättä halunnut viedä postit, vaikka yleensä se on Tirpan tehtävä... Hmm.

Se ihminen onkin ehkä maailman huonoin vastaanottamaan kritiikkiä, opiksiottamisesta puhumattakaan!!

Mukavaa talvipäivää vaan kaikille!