Olin eilen tavoistani poiketen tomera, ja tilasin ajan nieluviljelyyn työterveysasemalle. Mutta koska firma ei jostain syystä ole tehnyt sopimusta pikaviljelystä, soitinkin terveyskeskukseen. Siellä kehoitettiin heti tulemaan terveydenhoitajan vastaanotolle. Pakko taas hehkuttaa miten ihanaa kohtelua sain. Terveydenhoitaja kertoi miettineensä, missä on minut aikaisemmin nähnyt ja muistikin että olin "se kaupantäti". Myönsin, mutta kerroin vaihtaneeni työpaikkaa. Th laittoi minut labraan nieluviljelyyn ja tulehduskokeisiin. Mittasi kuumeenkin ja olihan sitä.

Nielunäyte tuli nopeasti ja oli positiivinen. Sain lääkekuurin ja saikkua. Lääkäri olisi laittanut loppuviikon, eli sunnuntaihin, mutta koska meillä on töissä tärkeä viikonloppu edessä, pyysin laittamaan vain perjantaihin asti. Kävin töissä delegoimassa kolleegalle pari työjuttua ja ostin pinon elokuvia tulevia päiviä varten. Nyt on nimittäin pakko ottaa levon kannalta, taudin uusiutuminen kun on jo sen verran hankala juttu. Työkaverit ja pomot olivat myötätuntoisia. Tuli hyvä mieli tp:nkin aidosta huolesta. Jotenkin vaan on semmoinen syyllinen olo. Miksi mie nyt sairastun, kun olen ollut itse se joka on aina joustanut ja tuurannut muita muiden sairastaessa? Ärsyttävää olla heikko!

Ja sitä paitsi, just kun olisin ollut myynneissä johdossa meidän osastolla! Sain muuten ekstrasuperhyberhyvää palautetta asiakkaalta yhtenä päivänä. Oli kysynyt ensimmäiseltä osastolta talon vastaavaa, jolle voi palautteen antaa!! Työkaveri oli laittanut kehut lapulle ja yläkerran seinälle. Siellä kun on iso hymynaama ja surunaama, johon saa kerätä asiakaspalautteita. Hyvä mieli tuli, ja antaa taas tarkoitusta työlle jota teen.

Pilvinen päivä täällä, onneksi. Eipähän tule hinkua ulkoilemaan.

Edit klo 12.29

Täällä paistaa aurinko. Suorastaan hymyillen houkuttelee, yrittää houkutella, minuu ulos.