Aamulla oli shokkiherätys. Ihmettelin ensin, mistä kuuluu pimpelipom. Ovikellohan se soi! Meillä se soi erityisen harvoin. Salamana tajusin nukkuneeni pommiin, ja samalla nukkuivat lapsetkin. Ei hyvä. Vasta toinen kouluaamu ja heti myöhässä. Huikkasin Mutantin kaverille, joka siis ovikelloa soitti, että Mutantti nukkuu vielä, tulee perässä kunhan ehtii. Ei Mutantti luultavasti kuitenkaan myöhästynyt, muutaman minuutin korkeintaan. Miirumaaru meni onneksi kymmeneksi, joten sillä oli aikaa mennä suihkuunkin.

Eilen aamulla tunsin oloni jopa niin hyväksi, että lähdin pienelle kävelylenkille Nappulan kanssa. Voi sitä kuumuutta!

Iltapäivällä alkoi päänsärky, joka koveni kovenemistaan. Jalat olivat kuin kaksi pölkkyä ja sílmiä särki. Eli kuumetta! Ja vatsaan koski ja kuvotti. En olisi millään jaksanut mennä pankkiin tilaamaan sitä uutta korttia kopioidun tilalle. Menin kuitenkin. Otin Miirumaarun mukaani ja palautimme jopa neljälläkymmenellä eurolla pullojakin! Huh mikä määrä.

Illalla kärsin pahaa oloani. Jaksoin vaivoin katsoa Unelmien poikamiehen. Ohjelman jälkeen laahustin sänkyyn, laitoin ovenkin kiinni. Seuraavaksi heräsin neljältä aamulla ukonilmaan!

En tiedä johtuiko huono olo ja kuumeilu kenties särkylääkkeiden vähentämisestä. Eilispäivänä en ottanut ollenkaan panacodia ja vain yhden vahvan särkiksen (en koskaan muista sitä nimeä) aamulla, ja kovan päänsäryn takia sitten vähän ennen nukahtamista toisen. Tänään on ihan hyvä olo toistaiseksi, enkä ole yhtään nappia vielä ottanut. Kurkku on niin hyvän tuntuinen jo, että uskon selviäväni ilman lääkettä sen suhteen.

Huh, kuuma on edelleen. Eilisen ukkosen jäljiltä ilma ei ole ainakaan raikastunut yhtään. Kuumaa ja kosteaa... ugh.