Minulle tarjottiin eilen mahdollisuutta vaihtaa alaa. Nimittäin "ohjaajan" muodossa. Suoraan hän ei sitä sanonut, mutta kertoi nyt olevan töitä paljon tiedossa. Kyseli kuulumisiani ja kerroin huomisesta reissusta ja huhtikuisesta Norjan matkasta sekä muista kuvioista. Siihen "ohjaaja" vastasi, että ei taida sinulla aikaa sitten riittää muuhun. Kuitenkin hän jätti tilanteen avoimeksi. Tunnen sen ihmisen niin hyvin, että tiedän mitä hän tarkoitti.

Mietin asiaa pitkin iltapäivää. Puhuin miehellekin, että pitäisikö minun kysellä vähän tarkemmin. Kuinka vakituisesta hommasta olisi kysymys ja miten paljon hän olisi valmis maksamaan. En helposti vaihtaisi nykyistä palkkaani pienemmäksi, enkä toisaalta vakituista työtäkään. Vaikka olenkin tällä hetkellä hieman nyreissäni nykyiselle työnantajalle. Tai lähinnä tp:lle. Hänellä kun on hiukan kyseenalaisia suunnitelmia koskien tulevia kesälomia.

Työ olisi toisaalta sitä mistä pidin aikaisemman kokemuksen perusteella. Ei dokumentin tekoa, vaan ihan oikeita kuvaushommia. Suunnitteluhommia. Minun tehtäväni olisi assistenttina oleminen, käsittäen hyvin paljon erilaisia asioita. Sitä vaan sanoin miehelle kotona, että minulla on semmoinen tunne (taas), että jos annan pirulle pikkusormen, se viekin koko käden!