Kyllä on omituinen talvi. Lunta ei ole, eikä pakkasta. Paitsi, että nyt on alkanut pakastua. Mutta kaikenkaikkiaan, samanlainen talvi taisi olla viimeksi 1990! Silloin muistan, kun helmikuun puolessa välissä istuin silloisen poikaystävän, eli lasteni tulevan isän, kotitalon rappusilla ja nautin 14 celsius asteen lämmöstä aurinkonpaisteessa!

Töissä on ollut rauhallista. Tällä viikolla olen istunut paljon eri palavereissa ja koulutuksissa. Tänään tuli tieto, että Norjaan lähden taas huhtikuussa. Kaima lähtee osastopäällikön kanssa, minä pikkupalleroiden. Nyt on vaihteeksi vain kahden päivän reissu.

Hassu tapaus sattui tänään, kun tein pesukonekauppoja. Asiakas oli keski-ikäinen nainen pienen, vajaan vuoden ikäisen vauvan kanssa. Kaupanteko kesti aika kauan erinäisistä syistä, mutta pikku poikanen vaunuissa oli niin tyytyväinen, jotta! Sanoinkin lopuksi, että voi miten rauhallinen poika... vaiko tyttö? Nainen naurahti ja sanoi, että kyseessä on poika, vaikka hiukset onkin aika pitkät. Kerroin kummipojallani vasta pitkät olevankin. Nainen sanoi, että hän luulee kohdanneensa kyseisen lapsen vauvajumpassa!!! Sanoi lapsen olevan kaunis ja  muistuttavan kovasti minua ja siksi luulee, että kyseessä on sama lapsi! Soitin kotimatkalla siskolleni ja hän vahvisti asian todeksi, olivat kerran olleet jumpalla samaan  aikaan!!!! Maailma on pieni, kertaakaan ei puhuttu mistään nimistä tms.

Peikkis helmikuussa

Niin, ja hyvää ystävänpäivän iltaa kaikille!