Peikkis kävi eilen meillä. Ensimmäistä kertaa sitten viime kesän. Nappula oli taas vauhdissaan. Näin sen silmistä, että hormonit piti vallassaan. Pistävän tuijottavat silmät. Ja se läähätys. Kyllä meidän on varattava eläinlääkäriltä aika. Eilen kävi sähkömieskin kytkemässä uusia sähköjä remonttityömaalla ja Nappula sen kuin nylkytteli miehen jalkaa vasten. Onneksi olin itse töissä.

Peikkis ei voinut paljoakaan olla lattialla yksin, ettei koira yrittänyt nousta selkään. Tilanne pahenee kerta kerralta. Ihan sama kuka meille tulee kylään. Mieskin myöntää jo, että jotain on tehtävä. Uskon että koirankin on helpompi olla kun ei hormonit johdattele.