Nyt on miun vuoro olla kipeä. Aamulla oli kaikki vielä melkein hyvin, mutta työpäivän aikana alkoi silmät ja nenä vuotaa. Mittasin kuumettakin jossain vaiheessa, kun kollega valitteli mun hohkaavan niin paljon lämpöä. Ei kuitenkaan kuumetta ollut, mitä nyt vähän lämpöä. Soittelin vanhemmilleni ja äiti kertoi heidänkin olevan kipeinä, mahataudissa. Äiti oli oksentanut pitkin yötä. Isällä on onneksi vain ripuli. Ei mahtaisi ryllestäminen hyvää tehdä leikatulle suulle. On niitä tikkejäkin niin paljon. Peikkopoikakin oli ollut kipeä, joten saattaa se mahatauti tulla meillekin. Saatoin nimittäin vähän pussailla sitä viime viikonloppuna.

Katselin eilen illalla uutta lempiohjelmaani Mansikkapaikkaa. Miten hyvä olo tuosta ohjelmasta tuleekaan! Kaiken kruunasi Kiti Kokkosen tulkitsema "Leijat".  Onneksi vanhingossa talletin ohjelman. Pakko kuunnella laulukohta uudelleen ja uudelleen. Ja itku tulee joka kerta. Hypnoottisen kaunis ääni on ihmiselle annettu. Kaunis on laulukin.

Tainaakin jaksan kuunnella taas ja taastaas.