Olen suhteellisen vittuuntunut.

Tulin töistä pitkän päivän raataneena ajatuksena tehdä hyvää ruokaa, tai edes maidotonta perunasalaattia. Onhan kuitenkin  minun juhlapäiväni.

Kotona odotti miehen veli vaimonsa kanssa. Kera ihanan lahjan.

Rupesin kokkailemaan miehen veljen kokkivaimo apunani. Teimme salaatteja ja pitsaa. Minullekin omat gluteenittomat pienet sämpylät pitsatäytteellä. (Veljen vaimon idea.)

Kun ruoka oli valmista, aloin asetella lautasia pöytään. Miehen veljen vaimo sanoi yhtä-äkkiä, että hänen täytyykin kysyä, ehdimmekö mekin  syödä. (Siis hekin syödä). What the fuck??? Mies sanoi, että me ei kyllä ehditä syödä, pitää olla yhdeksältä kotona. Koska hän ei voi enää OTTAA. Pitää olla aamulla ajokunnossa.

Voi vittu en paremmin sano. Mulla loksahti suu auki ja miehen vaimo tuli halimaan ja pusittelemaan, että en vain loukkaantuisi. Totta vitussa loukkaannuin. MIksi ei muka voisi syödä. Miten se juomiseen liittyy????

Tiesin, että miehen veljen vaimolla oli kova nälkä. Pyysin viiden minuutin lisäaikaa, että vaimo ehtisi syödä.

Ehtihän se sentäs pienen palan.

Vittu mikä tyrannimies!