Tuli niin karua postia eilen, että haikea otsikko on kohta totta. Tämän alueen yleiskaava tullaan vanhentuneena kumoamaan ja uusi yleiskaava, joka yllättäen viime marraskuussa on saanut lainvoiman, muuttaa  meidän ja naapureiden tontit teollisuus- ja varastoalueeksi.

Niissä tiedotustilaisuuksissa, missä me olemme olleet kuuntelemassa, tämä alue oli kaavoitettu asuin- ja puistoalueiksi.

Ehkä kaikista muista kolahduksista johtuen meitä ei miehen kanssa tällä hetkellä edes vituta. Talo on vain talo ja sen myötä maallista materiaa. Eniten hämmentää ehkä se, ettei tiedetä missä aikataulussa edetään. Ostaako kaupunki talomme pois ensi vuonna vai kymmenen vuoden päästä? Kannattaako enää tehdä edes oman asumismukavuuden takia remonttia?

Naapurit tuntuvat vähättelevän asiaa. Eivät ehkä käsitä, että lähtö täältä on tulossa ehkä jo lähi vuosien aikana. Keskustelin Mutantin kanssa, sen sanat jäi kaikumaan korvissa:

- Voi juma, mihis myö äpä sitten muutetaan?

-No mihin ikinä halutaan. Tehdään johonkin meidän unelmien koti.

-Äpä! Tästähän piti tulla se meidän unelmien koti!!

Eihän tämän taantuman aikana kaupunki meitä tästä häädä, en edes usko. Kyllä tässä varmasti vuosia vielä vierähtää. Luultavammin sen verran, että ihan kaksistamme miehen kanssa saamme uutta pesää rakentaa.