Nyt on semmoinen alavire menossa, ettei toista tolkkua. Töitä teen ehkä ihan liikaa ja kotona on vaikeata. Mutantin teiniys aiheuttaa mielipahaa ja harmia. Kokeiluvaihe menossa.

Toisaalta hyviäkin hetkiä mahtuu. Eilisilta oli ihan huippu, vaikka olinkin myöhään töissä ja poika koulunsa mopobileissä. Loppuilta sujui rattoisasti iltapalaa laitellessa ja telkkua katsoessa. Halii ja pysyy lähellä. Katuu.

Tukea olen saanut mieheltä, lapsen isältä ja kun eilen pikaisesti avauduin, niin myös eräältä blogimaailman helmeltäkin. Kiitos. Lapsen isälle oli aluksi vaikea soittaa, mutta miehen painostuksesta soitin. Hyvä että soitin. Isä painotti useasti, etten saa yksin murehtia ja olla vastuussa. Huoltajia kun ollaan virallisesti molemmat.

Kohta lähden taas töihin ja taaskin menee pitkään. Myöhään. Mutantti lupasi leipoa teeleipiä. Ja pysyä kotona.

Voikaa hyvin.