Nyt meillä on uusi leikkuri:

Tirppa, joka on stressin takia saikulla, pelasti mun päivän. Se lähti heti aamusta lenkille mun kanssa. Kävelimme reippaasti tunnin lenkin, ja sen jälkeen kahvittelimme meillä.

Tirpan lähdettyä käytin hävyttömästi naiseutta hyväkseni ja sain mieheen ensin yhteyden, ja sen jälkeen puheyhteyden. Hih. Esittelin sille kuvastoista ruohonleikkureita ja pian matkasimmekin Stigan ostoon lähimpään rautakauppaan. Olimme päätyneet erääseen parempaan perusmalliin, mutta myyjä antoikin vahingossa vielä satasen kalliimman itsevetävän mallin. Kotona huomasimme asian. Mies halusi, että soitan myyjälle. Soitinkin, ja selitin asian. Myyjä sanoi, että tulkaa vaihtamaan, mutta mie sanoin, että ukko on ihastunut ja jo koekäyttänytkin kyseistä parempaa  mallia. Että tulisimme maksamaan satasen eron pikapuoliin. Myyjä oli helpottunut meidän rehellisyydestä ja sanoi, että riittää, jos maksamme 50€.

Nyt meillä on sitten hieno uusi leikkuri. Voin kertoa, että entisen kyntämisen jälkeen ruohonleikkuu nykyisellä koneella on kuin leikkiä vain!